Miksi polttaa kahvipuruja, vaikka ne ovat arvokas raaka-aine? Minulta usein kysytään tätä kysymystä.
Metsien maa
Suomi on yksi Euroopan metsäisimpiä maita. Metsää on yhteensä 22,9 miljoonaa hehtaaria, ja merkittävä osa kaadetuista puista päätyy energiakäyttöön. Vuonna 2024 metsää hakattiin 74 miljoonan kuutiometrin edestä, josta 15% oli energiapuuksi. Se tarkoittaa noin 11,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, joka poltetaan lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientalojen tulisijoissa.
Luvut ovat isoja ja mietin, että onko kaikki tämä puu välttämätöntä polttaa? Entä, jos ainakin osa lämmöstä voitaisiin tuottaa ilman, että kaadamme puita energiakäyttöön?
Kahvikansa
Suomi on selkeä ykkönen kahvin kulutuksessa. Suomalaiset juovat keskimäärin 3,77 kuppia kahvia päivässä, ja kulutus on jopa 12 kiloa kahvipapuja asukasta kohden vuodessa.
Tämä tarkoittaa miljoonia kuppeja joka ikinen päivä. Jokaista kupista syntyy käytettyjä kahvipuruja ja tällä hetkellä lähes kaikki niistä päätyy biojätteeseen. Käytännössä heitämme pois valtavan määrän materiaalia, jolla on suuri lämpöarvo. Olen itsekin suuri kahvinystävä ja juon tarpeeksi kahvia lämmittääkseni oman saunani (ainakin teoriassa), joten ymmärrän kuinka paljon energiaa kahvipuruista syntyy!
Miksi kahviklapi?
Kotimaassani Suomi tunnetaan korkealaatuisesta puustaan. Suomesta puhuttaessa mainittiin aina sen laadukas puu – muuta maasta ei juurikaan tiedetty. Juuri siksi ajatus puun polttamisesta lämmitystarkoituksessa tuntui minusta aluksi ristiriitaiselta. Tuntui absurdilta, että poltamme poroksi materiaalia, joka on meille arvokas vientituote ja maailmalla arvostettu rakennusmateriaali. Joten miksi emme valmistaisi puusta jotain, joka voi kestää jopa sata vuotta, ja uudelleenkäyttäisi käytetyt kahvipurut?
Kahviklapissa yhdistyy olemassa olevien käytettyjen kahvipurujen hyödyntäminen ja suomalaisille arvokkaan puun säästäminen.
Kiinnostaako kahviklapi vaihtoehtona? Voit lukea tästä ainakin neljä konkreettista syytä miksi valita kahviklapi puun sijaan.
– Bahez Karim, Paahtun perustaja
